Blythen California Inn pesi mennen tullen Los Angelesin Hiltonin

P3 | Blythe - Flagstaff | 510km

Päivän suunta selviää aamiaisella. Vaihtoehto A on Phoenixin kierto etelästä pitkin kaktusmaita. Vaihtoehto B on Phoenixin kierto vuorten kautta. Vuoret voittavat pikaisen äänestyksen jos äänestystä onkaan. Vuorireitti kuulostaa kaikille itsestään selvyydeltä. Koneet käyvät yhdeksältä. Pari tuntia myöhemmin Pertti ja Yrjö ovat kadonneet. Onnistuimme tekemään harvinaisen kadottamistempun… itseasiassa ainoan laatuaan millään matkalla.

Pasi jäi kolmanneksi viimeisenä tauon jälkeen risteykseen. Kaksi pyörää tuli. Me loput näimme hetken päästä riittävän määrän pyöriä tulevan ja nostin vauhdin marssitahtiin. 30 mailia myöhemmin selvisi, että kaksi viimeistä olivatkin kaksi ruotsalaista, jotka ajoivat samoissa väreissä samannäköisillä pyörillä kuin Pertti ja Yrjö, jotka olivat jatkaneet suoraan kohti Phoenixiä. Että sillä lailla. Onneksi pojilla oli kartta ja he muistivat että Sedonasta oli ollut puhetta, joten he löysivät ryhmän ennen kuin minä heidät.

Päivän reitti on täynnä upeita teitä ja hulppeita mutkia. Prescotin molemmin puolin nousemme ja laskemme hauskoja teitä. Jeromen seudun 89A -tie on pala motoristin taivasta samoin Sedonan ja Flagstaffin välinen tie. Omassa mielessä oli että olisimme jääneet yöksi Sedonaan. Ajohaluja tuntui kuitenkin olevan joten päädymme yöksi Flagstaffiin kuuluisan kitaran viereen.

Hurja joukko baaritiskillä. Jokaisella edessään jääteet. Yläkuva saman baarin ovesta. Jätimme aseet pyörän laukkuihin :]

Yllä Hessu ja Hessun uusi rakkaus Electra Glide... tiedä vaikka Hessusta tulee isona harrikkamies. Ainakin tämän päivän valossa kuulosti vähän siltä. Alla Esa, Kaija ja se pikkuhonda, joka pakasta vedetty GoldWing, jonka Esa osti tätä matkaa varten. 

Tänään tuli myös muutama maili Route66'ta... ja alla se kuuluisa kitara, joka ajatti meitä ympäri Flagstaffia. Pitää muista kysyä Esalta miksi se on kuuluisa.