CareFree Inn majoitti meidät Flatoniassa... yhden motellin ketju, esiintyy ainoastaan Flatoniassa.

P9 | Flatonia - New Orleans | 766km

Kahvimuffinssit ja tien päälle… konetien päälle, jolla pysymme koko päivän. Edessä matkan pisin ajopäivä. Päätimme illalla urakoida itsemme New Orleansiin, jotta saamme sinne vapaapäivän. Eilinen jäljellä olevan matkan haarukointi paljasti, että meillä on vielä jokunen maili ajettavaa … ja varsinkin jos aiomme käydä Key Westissä ja kyllähän me aiomme.

Yläkuvassa aamun sademuotia. Keskellä Hessun märän kelin ajosaappaat, jotka myös vaatekassit. Alhaalla Martine vapauttamassa Perttiä kurahaalareista.

Aamun kolestroolit hoituvat ensimmäisellä tauolla… Riky's Restaurant tarjoaa erinomaiset pekonit ja kanamunat. Aamiaisen jälkeen sadevarusteet takaisin laukkuihin. Pääsimme tänään lähtemään sateessa, mutta tuo mokoma hiljeni pois ensimmäisen tunnin aikana… ja hyvä niin, varsinkin kun on tullut lähdettyä matkaan ilman kurahousuja pelkällä tuulitakilla. Kaija ja Esa ovat yhtä optimistejä sään suhteen. Heilläkään ei sateen varalle tuulitakkeja kummempaa.

Tämä on itseasiassa ensimmäinen päivä omalla kohdallani kun olen Interstatella koko päivän. Ei Interstate kaikista inspiroivin mutta päivän maisemat ovat nekin koko matkan vähiten upeat, joten moottoritie sopii alle hyvin. Tosin Louisianassa lopputexasin vihreä muuttuu reheväksi kosteikoksi ja mitä lähemmäksi New Orleanssia tulemme sitä useammin moottoritie kulkee rämeessä betonitolppien päällä. Parhaimmillaan toistakymmentä mailia. Moottoritiellä kertyy myös hyvin kilometrejä. Ajamme 9 tunissa 766 km. 

Päivän jännitysmomentti on Pertin takarengas, joka muistutti jo Flatoniassa enemmän tai vähemmän formulan kuivankelin sliksiä. Mutta meidän ei tarvi veistää lethermannilla uusia kuvioita ja takarengas kestää New Orleanssiin. 

Presidentejä tien varressa. Nämä kaverukset Houstonin läpi menevän moottoritien varressa.

Yes... Lousianassa maisema muuttui Arizonan kaktusmaiden vastakohdaksi.